Olen yrittäjäperheestä, jossa työurani alkoi suhteellisen varhain. Meillä tehtiin aina töitä porukalla. Jo nelivuotiaana osasin avata Minigrip-pussin, jonne isosisko tiputti isän valmistamat korvakorut.

Jälkikäteen olen ollut äärettömän kiitollinen vanhemmilleni saamastani elämänopista. Perheeni kannusti aina yrittämään ja kokeilemaan, myös ottamaan riskejä ja epäonnistumaan sekä nauramaan itselle. Tähän kun lisätään kunnon pohojalaanen luonteenlaatu, niin usein minua on sisukkaaksi sanottu. Kääntöpuolena on sitten se jääräpäisyys, jota toki en itse itsessäni tunnista lainkaan.

Lähdin aikoinaan alun perin opiskelemaan valtio-oppia Tampereelle, mutta päädyin lopulta kansantaloustieteen kautta laskentatoimen opiskelijaksi. Pidin itseäni pitkään yhteiskuntatieteilijänä, kunnes siskoni houkutteli minut laskentatoimen kurssille. Tästä ei ollut enää paluuta, sillä jäin totaalisesti debetin ja kreditin asettamaan kavalaan loogisuuden loukkuun. Tosin tilintarkastuksen opinnot suoritin vain sen vuoksi, että sain kerättyä mielestäni helppoja opintoviikkoja.

Opintojen ohella työskentelin vartijana, jumppaohjaajana, isännöintitoimiston kirjanpitäjänä ja ylioppilaskunnan hallituksen talousvastaavana. Opintojen loppuvaiheessa päädyin pääkaupunkiseudulle talousassistentiksi ja työkokemuksen karttuessa talouspäälliköksi. Tässä työssä sain ensi kertaa todellisen kosketuksen tilintarkastukseen. Kunnioitus ammattikuntaan kasvoi lopulta niin suureksi, että seitsemän vuoden jälkeen vuonna 2009 päätin vaihtaa samalle puolelle pöytää tilintarkastajien kanssa.  

No, eihän se aluksi helppoa ollut, kun tuli muutamat alkuperäiset paperit prikattua, dokumentoinnista en ymmärtänyt tuon taivaallista ja 20 sentin erot olivat mielestäni selvitettäviä, olivatpa ne millä tilillä tahansa. Vähitellen rakkaan mentorini sanat ”Älä niitä pennejä pyöritä…” alkoivat kuulostaa järkeviltä. Pikkuhiljaa aloin nähdä sen kuuluisan metsän puilta. Tilintarkastajan KHT-kirjaimet sain syksyllä 2014. Päivääkään en ole päätöksiäni katunut, vaikkakin sattuma minut alalle ohjasikin.

Olen aina rakastanut liikuntaa ja itseni haastamista. Valmistuin myös taannoin PT:ksi. Minulle kelpaa laji kuin laji. Kaikkea uutta laskuvarjohypystä ja tankotanssista miekkailuun on kiva kokeilla ja opetella. Liikunnalla on todella iso rooli elämässäni. Se on unen ja säännöllisen elämänrytmin lisäksi tärkein osa palautumistani. Saan virtaa liikunnasta, joka auttaa minua jaksamaan ajoittain hektisessä arjessani.  

Olen aamuvirkku. Arkisin herään aamuvarhaisella viiden jälkeen, heitän urheiluvaatteet päälle ja lähden hikoilemaan. Tämä on mielestäni paras tapa aloittaa päivä. Olisiko tänään se aamu, kun edelliset ennätykset rikotaan? Jokainen päivä on hyvä päivä voittaa itsensä. 

Tilintarkastajan rooli on muuttunut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Lakisääteinen tilintarkastus on toki edelleen tärkeää, mutta yhä enenevässä määrin tilintarkastaja toimii proaktiivisesti asiakkaan keskustelukumppanina ja neuvonantajana. Tykkään erinomaisen paljon työstäni tilintarkastajana. Tämä on asiakaspalvelutyötä parhaimmillaan. Saan opetella jatkuvasti uutta, tavata erilaisia ihmisiä ja kuulla mielenkiintoisia tarinoita. Haasteet motivoivat ja koen mielihyvää, kun voin olla avuksi. Asiat ratkaistaan asiakkaiden kanssa yhdessä, mikä sen hienompaa!

Helsingissä 8. heinäkuuta 2020

Parasta elämässä: perhe 

Harrastukset: liikunta kaikissa muodoissa

Urapolku:

• Avustava tilintarkastaja
• KHT-tilintarkastaja
• Ryhmäesimies
• Osakas
• Johtoryhmän ja hallituksen jäsen
• Toimitusjohtajan sijainen
• Helsingin tilintarkastusryhmien esimies